10/15/2023, Aatu Pulkkinen

Tuhoaako KPY:n nykyinen strategia yhtiön? - Positiivisia uutisia KPY:n puolivuosikatsauksesta 1.1.–30.6.2023

Olemme seuranneet kiinnostuneena Osuuskunta KPY:n osuuden arvon kehitystä. Yhtiön osakkeiden tarjoustaso on laskenut tuntuvasti vuoden 2023 aikana. Vuoden 2022 aika kauppoja toteutui vielä välillä 4-5 € hintaa per osuus, mutta vuoden 2023 aikana ostolaitaa ei tunnu löytyvän yli 2,5 € / osuus tasolla, jos edes sillä. Kauppoja on toteutunut 2-3 € hintaan jo kesän 2023 aikana ja trendi tuntuu olevan edelleen laskeva. Sijoittajien luottamus yhtiön johtoon ja strategiaan vaikuttaa erityisen heikolta.

Hieman yllättäen, yhtiön puolivuosikatsaus herättää varovaista optimismia. Tammi-kesäkuussa 2023 Novapoliksen tulos oli vahva, mutta Enfon ja Voimatelin ongelmat ovat vielä myöskin pinnalla. KPY:n liikevaihto on kasvanut vertailukauteen nähden 11,5 %, mutta liiketulos on edelleen n. 1,5 miljoonaa euroa tappiollinen. Hälyttävänä voidaan myös pitää sitä, että yhtiön nettovelkaantumisase on ylittänyt 100 %. Omaapääomaa KPY:llä on 4,6 € osuutta kohden. Omistajaa tämä ei tosin lämmitä, mikäli nykyinen strategia polttaa sitä 40 sentin vuositahtia eikä osuuskorkoa jaeta.

Yhtiön tappiosta 2,3 miljoonaa on peräisin Enfosta ja 2,8 miljoonaa euroa Voimatellista. Kuitenkin Novapolikseksen 5,2 miljoonan euron voitto lämmittää hieman osuuden omistajan mieltä.

Pitäisikö sijoittajien olla huolissaan?

KPY:n toiminnasta nousee esille kaksi merkittävää syytä olla huolissaan arvon kehityksestä.

1. Heikentynyt kannattavuus: Vaikka KPY Novapolis suoriutui erinomaisesti vuoden aikana, konsernin kokonaistulos oli negatiivinen. Erityisesti Enfon ja Voimatelin kannattavuusongelmat rasittivat tulosta. Liikevaihto laski vuonna 2022 noin 18 % ja tulos olis n. 6,4 miljoonaa pakkasella.

2. Epävarmat sijoitukset: KPY on tehnyt useita vähemmistösijoituksia, kuten Gebwell Oy ja Osuma Henkilöstöpalvelut Oy. KPY Momentum -strategia pyrkii hankkimaan vähemmistöosuuksia listaamattomista yhtiöistä. Kuitenkin pidämme hieman perverssinä ajatuksena sitä, että osuuskuntaliikkeen pamput lähtevät leikkimään investointipankkiireja. Historia kuitenkin tuntee varsin heikosti menestystarinoita, jotka ovat lähteneet osuuskunnan tekemistä riskisijoituksista.

Ei siis ole edes niin kiinnostava kysymys, että onko johto tehnyt oikeita valintoja sijoituskohteiden suhteen, vaan parempi kysymys on se, että tulisiko KPY:n edes harjoittaa tällaistä toimintaa? Olisiko mielekkäämpää palauttaa varoja osuuskorkona omistajille tai edes sijoittaa ne hajautetusti likvidimpii pörssinoteerattuihin tuotteisiin.

Lisäksi omistajia huolestuttaa osinkopolitiikan muutos: Osuuskohtainen tulos oli negatiivinen ja yhtiön hallitus päätti, että osuuskorkoa ei jaettaisi tilikaudelta 2022. Aiemmin KPY on jakanut tuloskensa pitkälti ulos osuuskorkona joka on ollut noin 0,25 € / osuus. Mikäli n. 2,5 € / osuus valuaatio on todella osuuden markkinahinta, ja KPY pystyisi palauttamaan tuloksentekokykynsä, olisi osuuskorkotuotto jo itsessään 10 % vuodessa. Mikäli osuuskoron maksaminen taas jakuu arvioimme osuuden arvon myös kasvavan ja palauttavan osuuskorkotuoton 5-7 % tasolle.

Kommunikaatio ja informaatio epäsymmetria:

KPY:n osakkeen arvon lasku ja yhtiön negatiiviset taloudelliset tulokset ovat herättäneet epäilyksiä ja kysymyksiä. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että yhtiön johto kommunikoi avoimesti ja selkeästi sijoittajille. Onko johto ollut riittävän avoin yhtiön nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä? Onko joillakin markkinaosapuolilla tilanteesta muita tarkempaa tietoa? Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainasemassa luottamuksen palauttamisessa KPY:n toimintaan. On välttämätöntä, että sijoittajat saavat jatkuvasti päivitettyä tietoa yhtiön toimista, strategian toteuttamisesta ja siitä, miten yhtiö aikoo kääntää toimintansa voitolliseksi.

Melkein jopa huvittavana huomiona voi pitää sitä, että riskien hallinnasta uusimmassa 31 sivun raportista löytyy vain kaksi lausetta: näissä todetaan, että riskejä tarkastellaan vuosittain. Tämä ei erityisesti herätä luottamusta.

Mielenkiintoista on myös se, että miten markkinatoimijat ovat hyväksikäyttäneet tilannetta. Äkkiseltään saattaisi ajatella osakkeen arvon putoaminen alle puoleen alkuperäisestä on kohttuuttoman raju reaktio uutisiin. Ovatko suuremmat ostajat siis tietoisesti painaneet hinnan alas tehdäkseen erityisen edullisia ostoja? Vai onko tilanne todellisuudessa vielä vakavampi ja onko suurilla toimijoilla siitä muita parempaa tietoa? Mahdollisesti molemmat ovat totta.

Aatu Pulkkinen, toimitusjohtaja, Evon Capital Oy Ab