Musta taulu n. 1930–1981 ja Helsingin pörssin meklarilista 1981–1998
Listaamattomat laajasti omistetut yhtiöt ovat olleet sekä kansainvälisesti että kotimaassa osa pörssihistoriaa jo pitkään. Suomessa pörssikaupankäynnin aktivoiduttua 1900-luvun alkupuolella nousi myös esiin tarve käydä aktiivista kauppaa myös noteeraamattomilla arvopapereilla. (Kock, 1982 ja 2024) Tätä aukkoa syntyi täyttämään Helsingin pörssin niin sanottu musta taulu, joka oli nimensä mukaisesti musta taulu pörssisalissa.
Taululla meklarit ilmoittivat toisilleen osto- ja myyntitarjouksia arvopapereista, jotka eivät olleet aktiivisen noteerauksen kohteena, mutta joilla silti käytiin kauppaa. Tällaisia osakkeita olivat esimerkiksi Finnair ja WSOY. (Kock, 1982 ja 2024)
Varsinainen laajamittaisempi ja organisoitu jälkimarkkinakaupankäynti listaamattomilla arvopapereilla alkoi Helsingin pörssin meklarilistalla. Mustan taulun epävirallinen toiminta muuttui organisoidummaksi 21.5.1981, kun meklarilista aloitti toimintansa. Vuosina 1981–1990 kauppaa käytiin kerran viikossa, kun meklarit kokoontuivat torstaisin hoitamaan noteeraamattomien osakkeiden kauppaa. Kesällä kauppaa käytiin vain joka toinen viikko. 1.4.1990 lähtien kauppaa noteeraamattomilla osakkeilla pystyi käymään listattujen osakkeiden tavoin päivittäin. Tämä tapahtui sähköisen HETI-järjestelmän kautta. (Kock, 2018)
Listan aktiivisuus oli vaihteleva. Osalla osakkeista käytiin kauppaa aktiivisesti, mutta osan vaihto jäi olemattomaksi. Meklarilistalle oli mahdollista ottaa yrityksiä vastoin niiden tahtoa. Listan aktiivisuudesta viitteitä antaa se, että esimerkiksi vuoden 1996 alkupuoliskolla kauppaa käytiin yli 450 miljoonalla markalla. Vuonna 1998 meklarilistalla noteerattiin 14 yritystä. (Taloussanomat, 1998a) Kock (1982) kuvaa, että meklarit saattoivat lisäksi solmia keskenään kauppoja myös sellaisista osakkeista, jotka eivät varsinaisesti kuuluneet meklarilistalle.
Vuonna 1981 meklarilistalla noteerattuja yhtiöitä muun muassa Aspo Oy, Helsingin Pantti Oy, Ilkka Oy, Lännentehtaat, Sanoma ja Oy G. W. Sohlb. Ab. (GWS) Lisäksi listalta löytyy runsaasti vähemmän tunnettuja osakkeita. 1990-luvulla meklarilistalle päätyi myös joitakin virolaisia yhtiöitä kuten Eesti Ühispank. Kurssinoteerauksista voi nähdä, että vuoden aikana toteutunut spread oli huomattava sellaisten osakkeiden osalta, joilla ylipäätään oli vaihtoa. Toisaalta osalla osakkeista ei vuoden aika tehty lainkaan noteerattua kauppaa. (Kock, 1982)
Voidaan ajatella, että meklarilista palveli kahta tarkoitusta. Ensinnäkin se tarjosi kasvaville yhtiöille ponnahduslaudan pörssin päälistalle, ja toiseksi se vastasi kysyntään tarjota listaamattomille hajaomistetuille yhtiöille likviditeettiä.
Aatu Pulkkinen Toimitusjohtaja, Evon Capital Oy Ab
Blogi on kansankielistetty Aatu Pulkkisen Pro gradu -tutkielmasta Listaamattomien osakkeiden hinnanmuodostus, 2024
Lähteitä
Kock, G. (1982). Pörssitieto: osakesäästäjän käsikirja. VSK 10. Espoo: Tietoteos. Kock, G. (2018). Meklarilista. Artikkeli Pörssitieto-sivustolla. Kock, G. (2024). Entiset pörssiyhtiöt. Artikkeli Pörssitieto-sivustolla. Taloussanomat (1998a). Helsingin pörssi ottaa käyttöön uuden listajaon.
© 2026 Evon Capital Oy AbEtusivuListaamattomatOmistajaportaaliTietosuojaseloste